.. on ollut tämä blogi, kaveri nimeltä Arki on pitänyt siitä huolen. Meinaa siis mennä nämä vähätkin kirjoittelut koosteiksi, mutta kuljetaanpa kuitenkin näillä eväillä eteenpäin.

On täällä ollut yhdet viisivuotisjuhlat

Kun äiti unohtaa tyttärensä toiveesta kysyä ystävää tekemään Hyrre-aiheisen kakun, otetaan hätävarasuunnitelma käyttöön ja tulos näkyy tässä. Kakussa piti olla lakua, joten lakritsakastike oli oiva apu värjäykseen. Eräs lapsivieras tosin kauhisteli: "ei kakkuihin saa leluja laittaa!" Hups ;)

Syyskuun Sankaritar

Täältä sitä jäätä löytyy kirjaimellisesti! Esikoinen aloitti syksyllä Jokipoikien Kiekkkokoulun, sunnuntaisin on pojan suuri päivä, kun saa vetää varusteet päälle ja edessä tunti maailman parasta tekemistä.

Isiäkin on juhlittu, ensin pyöreitä kymppejä

ja sitten Isänpäivää. Tein elämäni ensimmäistä kertaa voileipäkakun! Luulin sitä joksikin salatieteeksi, mutta näemmä löysin idioottivarman ohjeen ja ihan hyväähän siitä tuli, nam.

Tämä pikku ilolintu pitää meidät liikkeessä ja touhussa. Mistä tuota hymyä ja virtaa kumpuaa aikaisina aamuinakin?

Se talvisää? Muutamasti on yrittänyt. Nämä kuvat parin viikon takaa, kun lähdettiin 5-vuotiaan ja vauvan kanssa etsimään kukkia.

Löytyi!

Niin kauniita, ota äiti kuvia!

(Palataan vuosi ajassa taaksepäin, tässä postaus tasan vuoden takaa. Olen kirjoittanut lunta olleen jo pari viikkoa sitten. Onhan tuolla ulkona hieman lunta nytkin, mutta missä pakkanen..)

Ja se Joulu. Sitä odotetaan! Lapset laskee, että kuinka kauan siihen VIELÄ on. Itse ihmettelen, että ei kai se vuosi kulunut TAAS näin nopeaan!

Kun pakkanen paukkui tänä aamuna, miinus kolme on jo aika paljon, on hyvä lämmitellä hetki kesäisissä kuvissa

oli rutkasti kiireettömiä päiviä

Anu teki 3- ja 7-vuotiaiden yhteissynttäreihin lasten toiveista kakun

retkeiltiin rannalle

maisteltiin paljon uusia ja ihmeellisiä asioita

napsittiin kimppakuvia lahjaksi ukille

ja välillä käytiin taas uimassa

vietettiin ihana kesälomapäivä Punkaharjun Kesämaassa

katsastettiin naapurin kanat ja kukko yksi, kaksi eikun monta kertaa

siunattiin ja aloitettiin koulutie

seurakunta lahjoi 3-vuotiaita

"isillä ja äitillä on omat namut, mut miullapa on paremmat"

hurjasteltiin, tivolissa tietenkin!

Kun on tarpeeksi kauan katsellut vitivalkoista pintaa, alkaa jo tehdä mieli saada väriä ainaisen kalpeuden sijaan. Hyväksi koettu tuote oli jo tiedossa, mutta sen levittäminen mietitytti; itse vai ammattilaisen varmalla otteella. Ajanpuutteen vuoksi jälkimmäinen, kiitos.

Talousrakennus sai rusketuksensa vuosi sitten opiskelijan näyttötyönä.

Kiitos ahkerat maalarisedät, olemme

näin tyytyväisiä!

omasta takaa ♥

Blogi täyttää maagiset kaksi vuotta 22.7.11.

Edit. Kiitos osallistujille :) Voittaja numero kaksi tuolla kommenteissa jo näkyykin, onnea Birgitta! Toinen onnekas selviää viikonlopun aikaan. Ja olen sitten yhteydessä molempiin.

Edit 2. Nyt on arvottu toinenkin voittaja suu- ja näppituntumalla.

Jokainen osallistuja sai järjestyksessään, Birgitta poislukien, oman magneettinumeron (juu, allekkainlaskuviiva esittää ykköstä..).  Arvonnan suorittajaa ei tarvinnut kauan houkutella paikalle.

Pieni pullea käsivarsi piilottaa vielä hetken voittajanumeron, kunnes

-tadaa- Onnea Katja! Palkinnot julkaisen sitten, kunhan ne on vastaanotettu.